Lunta on jo neljänä talvena ollut riittävästi. Oikeastaan liikaa. Mutta lapset tietysti tykkäävät mäenlaskusta, joten kaipa sen lumityöurakan unohtaa kesähelteillä. Ei vaan pihassa riitä lumenluontipaikat ja siksi nurmikkokin on suurelta osin paksun lumipeitteen alla. Ihmeen hyvin nurmi on talvista selvinnyt, vaikka joka kevät siitä olen painanteita paikkaillut.
Nyt vaan olisi jo ihan pakko päästä puutarhatöihin ja etenkin rakennuspuuhiin. Paprikan ja tomaatin taimet ovat hyvässä kasvuvauhdissa, ja pian tarvitaan kasvihuonetta. Hätävarana on seinänvieruskasvihuoneen runko odottamassa autotallissa muovien laittoa. Se on kooltaan vain reilu metri ja syvyyttä ehkä 30 cm. Voi ainakin karaista taimia siinä päivisin, jos ei yhtään ala sää lämmetä. Nyt vain 2,5 astetta, hrrr!
Kännykkäkuvissa näkee hitaan kevääntulon pihaamme.
 |
| 19. huhtikuuta perennapenkit ja nurmikot vielä lumen vallassa, mutta loskat ja vesilätäköt ovat kuivuneet. |
 |
| 20. huhtikuuta keväiset sipulikasvit pilkistävät esiin. |
 |
| 22. huhtikuuta ensimmäinen rohkea krookus kukkii. |
 |
| 22. huhtikuuta voi sanoa pihassa olleen pyöräilykeli. |
 |
| 24. huhtikuuta aurinko paistoi lämpimästi. |
 |
| 26. huhtikuuta autotallin katolta olivat lumet sulaneet ja mäenlaskupaikan ura alkoi sulaa vauhdilla. |
 |
| 26. huhtikuuta perennapenkissä oli vielä hippuja jäljellä (olin edellisenä päivänä vähän lapioinut isompia kasoja seinän vierustalle). |
 |
| 26. huhtikuuta krookuksia alkaa jo näkyä enemmän |
Mittailin jo kasvihuoneen paikan ja laskin sille sopivan koon: n. 10 neliötä. Riippuu tosin rakennustarpeista saanko siitä niinkään suurta. Vanhasta kasvihuoneesta ei ole oikein kunnollista kuvaa löytynyt, mutta mitäpä sitä vanhoja haikailemaan. Näkeehän niistä kennolevyistä minkä kokoisia ovat :) Tarkemmin sanoen suurin osa on 60x120 cm, mutta niitä tarvittaisiin 14 pitkille sivuille. Päätyihin yläreunastaan vinoja menisi 6 + ovi. Päädyt pitää varmaan rakentaa jostain muusta kuin olemassa olevista kennolevyistä, sillä kattokulmasta teemme huomattavasti jyrkemmän. Jos kennolevyä saa siististi leikattua, niin entisistä päädyistä muokataan varmaan sivuseiniä. Naapuri on vähän lupaillut oman kasvihuoneensa seiniä: mitoista en kyllä tiedä yhtään.
Olen kallistumassa puurunkoon, johon kennolevyt kiinnitetään päällirimojen avulla. Kaikki osat käsitellään puunsuojalla tai maalataan. Valkoinen olisi romanttinen väri, mutta tulee niin äkkiä nokiseksi ja homepilkkuiseksi. Ruosteenpunerva voisi olla ihanan lämmin väri. Mutta onko liian tumma tai synkkä?
Multakasa on odottamassa kutakuinkin kasvihuoneen paikalla. Vähän pitää lapioida, jotta pohjatyöt saa tehtyä asianmukaisesti. Voi sitä selkäkipua... Mutta puutarhanhoito on ihanaa! Sitähän koko talven odottaa. Enkä vielä yhtäkään puutarhassa vietettyä minuuttia ole katunut.
