Ison kiven ympärys

Pihamme ison kiven ympärystää aloimme laittaa kolmantena kesänä muuton jälkeen (2010). Kivet siirrettiin kaivinkoneella suurinpiirtein paikalleen ja altaaseen kuormattiin kottikärryillä muutama kuormallinen multaa (ehkä 100). Ruusuja sain tuttavilta ja perennoja ostin hyvin pieninä eräältä taimitarhalta. Lisää on tullut laitettua joka vuosi, kun näkee miten penkki elää.

Aikaisin keväällä (15.5.) tulppaanit ovat jo kukkimassa ja lisää puskee. Kaunokaiset ovat heränneet ja alkavat heti kasvattaa nuppujaan. Ruohosipuli ja sitruunamelissa oikeassa reunassa ovat myös aikaisin herääviä.

Oranssiin (tai koralliin) vivahtavat tulppaanit aukeavat auringossa täysin ja suljettuinakin ovat kauniin muotoisia. Lajikkeen koko nimi Tulipa Greigii Toronto. Keskellä helmililjoista ensimmäiset kukkivat ja verikurjenpolvi 'Max Frei' kasvattelee lehdistöään.

Toukokuun 18. päivä on jo parasta helmililja-aikaa. Aika myöhään syksyllä vaan tuli sipulit laitettua, että ovat ehkä ensi vuonna vähän aikaisempia.

Kesäkuun 6. päivä on jo paljon vihreämpää ja useat perennat ovat täydessä kukassaan. Takana nukka-alppiruusut kukkivat haalean roosana ja toinen lajike näiden takana 'Haaga', on myöhäisempi eikä tänä vuonna kukkinut paljonkaan. Lannoitus myöhästyi ja oli kuivaa. Toinen Parrot-tulppaani varastaa huomion keskellä penkkiä ja se kukkii sopivasti edellisten lakastuttua.

Tulipa Parrot Estella Rijnveld:n kukinta on hyvin pitkä ja vasta juhannuksena tippui suurin osa terälehdistä. Oli punaisempi kuin pakkauksen kuvassa.

Patjarikko kukki hienosti tänä kesänä ja sitä olen levitellyt aukkopaikkoihin.

Nukka-alppiruusu Pohjolan Tytär (Smirnowii-ryhmä) täydessä kukassa.

Atsalea (Kevätatsalea R. x Fraserii) ihanan herkkine kukkineen. Oikeasti ovat pinkkiin vivahtavia eivätkä noin violetteja kuin kuvassa.

Juuri sopivasti juhannukseksi kukkaan ehtivät juhannusruusut (valkoinen ja hennon vaaleanpunerva). Etureunaan laitoin Tornionlaaksonruusua ja mökinruusua (?). Keijuruusua istutin viime vuonna ja tänä vuonna se ampaisi vauhtiin. Voi olla että joudun sitä leikkaamaan, muuten katoaa päivänkakkaroiden tila kokonaan. Keijuruusu kukkii myöhemmin ja on nyt kesäkuun lopulla vasta nupullaan.

Juhannusruusuja valkoisena ja hennon vaaleanpunaisena. Välissä tornionlaakson ruusua. Edessä jotain voimakaskasvuista keijunruusua.

Kaunokaiset (Bellis) ovat oikein riehaantuneet tänä vuonna. Vuosi sittenkin ne saivat hyvän kasvuunlähdön, mutta tämä kukkapaljous kyllä ilahduttaa. (Takana olevat sininadat puolestaan ovat ihan hirveät, mutta mietin miten ne korvaisin. Olivat kyllä yhden kesän juttu. Joku pieni thuijapallo toisi penkkiin ikivihreyttä...)

Punaiset päivänkakkarat ovat herkullisia. Kukinta ei ehkä ole kovin pitkäikäinen, mutta sisällä maljakko saa ihanaa täydennystä värikkäistä kukista. Seurana on prinsessapäivänkakkaraa, joka on siis samannäköinen kuin vastaava luonnonvarainen, ehkä vähän isompi vain. Olisin halunnut valkoista kerrottua röyhelöistä päivänkakkaraa, mutta en ole sitä taimistoilta löytänyt.

Viime syksyn istutus oli suurensuuri jättilaukan sipuli. Katsotaan ja odotetaan mitä syntyy :)

Pionit ovat heikkouteni. Tänä keväänä penkkiini pääsi 'Kansas'. Ainoa nuppu on vähän kärsinyt kuljetuksesta, mutta kyllä siitä kukka tulee. Muurahaiset herkuttelevat nupussa ahkerasti.

Tässä ei ollut vielä koko penkin anti, mutta pitää myöhemmin kaivella kovalevyiltä oikeat tiedostot. Ja ehkä myös kasvien myyntinimet ja lajikkeet, että saan vihdoin kaiken muistiin. Tikut ja laput ovat jossain jemmatallessa...

Mmmansikkaa!

Oih, kyllä kesä tulee, kun saa kotimaista mansikkaa! Metsämansikoita odotellessa nappasimme tuon juuri sopivasti kypsän marjan suuhumme.

 

Mitenkäs se oli? Kuusi omalle kämmenelle mahtuvaa kasvis/hedelmä-annosta päivässä pitää lääkärin loitolla... 4-vuotiaallemme riittää siis 6 mojovaa mansikkaa :) 

 

Sai äitikin viimeisen palan suuhunsa, että voi blogiin kirjoittaa oliko mansikka hyvää. (No tietäähän sen nyt maistamattakin...)

 

Tuo kaunis, suuri, makea, mehukas ja metsämansikka-arominen yksilö kasvoi ja kypsyi leikkimökin amppelissa. Siitä tulee vielä suu makeaksi toisenkin kerran. Mutta kyllä tekisi mieli omaa mansikkamaata. Ovat vaan aika vaativia kasveja ja samassa kasvupaikassa pärjäävät satoisina ja terveinä vain rajallisen ajan. 

(Päivitin myös Grilliterassin perennaryhmä-tekstiin kesäkuisen kuvan.)

Leikkimökin sisustusta

Huimaa vauhtia tuo mökki sitten valmistui ja 4-vuotias valtasi sen leikkeihinsä ennen kuin maali oli kunnolla kuivunut! Kuvien otto vaikeutui siinä vaiheessa, kun lattia oli aina tavaran peitossa, eikä äiti halua sotkuista ottaa kuvia. Mutta saa sotkuakin olla: siivoavat sitten itse kun alkaa siltä tuntua (tai äiti lopulta käskee).

 

Laitoimme naulakon hattuja ja takkeja varten ja harja on valmiina hiekkojen siivoamiseen.

Toinen naulakko lähelle keittiötä ja siihen tietysti astiapyyhkeet ja esiliina roikkumaan.

Tässä mökki vielä ennen parven laittoa.

 

Lamppu löytyi Ikeasta ja on just sopiva meidän prinsessoille :) Valaiseekin ihan hyvin, oli muistaakseni led-lamppu. Aikuinenkaan ei lyö päätään, kun helmet kilisee sopivasti.

 

Parvi asennettiin viikko sitten; päivää ennen avajaisia. Osat maalasimme etukäteen ja kuivuminen kesti muutaman päivän. Pinnat ovat harjanvartta, joka tuli edullisemmaksi kuin pyörörima. Itse parvi on lattialankkua, joka varmasti kestää aikuisenkin.

 

Avajaisten jälkeisenä päivänä kelpasi viettää sadepäivän mukavin hetki ja kiivetä parvelle päivänokosille. Äiti sai toisen verhonkin valmiiksi reunapitsiä lukuunottamatta.

Portaat odottavat vielä maaliaan, mutta valkoista, vaaleanpunaista ja vihreää varmaan tulee.Reunat ovat lehtikuusta, jota hankittiin aikoinaan terassille ja kasvihuoneeseen. Kasvihuonehan hävisi Tapanimyrskyssä, joten laudat jäivät tarpeettomiksi. Ehkä se kasvihuone vielä joskus tulee...

 

Hyllyjä on nyt kaksi kappaletta: toinen tässä pikkulasten ulottumattomissa. 4-vuotias tuo mökkiin tietysti myös piirustusvälineet ja muuta vauvoille sopimatonta. Helpottaa siis äidin työtä, jos saa kielletyt tavarat välillä jemmaan. Ikean nukensänkykin sai yhden maalikerroksen, mutta hitaasti kuivuva maali teki tepposet ja suttasi äidin kädet pariin otteeseen. Vanha Mollani pääsi myös leikkeihin, mutta asustaa mökissä ihan ypöyksin. Kai hän jonkun kaverin saa sisäleluista jossain vaiheessa.

 

Ovi odottaa maaliaan, terassi kaiteitaan ja katon reunalaudat muotoaan. Mutta nämä puutteet eivät enää leikkejä haittaa, tervetuloa leikkimään!