Pohjoispuutarhan portaat

Portaita pitäisi rakentaa takapihalle jollakin aikataululla. Väliaikaiset portaat ovat nyt väärässä paikassa ja vaativat huoltoa pari kertaa vuodessa. Täyttömaan seurauksena meillä on melko jyrkkä rinne täynnä louhetta ja murskaa. Siinähän ei itsellään mikään rupea kasvamaan. Tai no tuomen alkuja, koivua, mäntyä, voikukkaa kyllä löytyy parin kolmen vuoden jälkeen ihan kivasti :-) Rinne on siis hankala kulkea ja haluamme takapihankin aktiiviseen käyttöön.

Mutta haluan pengerrystä, vähän multavampaa kasvualustaa ja keskelle jonkinlaiset portaat, jotka eivät ole viivasuorat vaan vähintään kaareutuvat. Portaiden ei myöskään tarvitse olla tasaleveät, vaan ne voisivat olla alhaalta huomattavasti leveämmät, joilloin porras toimisi myös oleskelupaikkana. Lisähaasteena vielä mahdollisimman pieni nousu, jotta talvella portaisiin saa tampattua huiman liukumäen lapsille. (Ja tästäkään syystä portaat eivät voi viettää suoraan alas mäkeä, kun ei meillä kuitenkaan syöksylaskua harrasteta.)

Ihannemateriaali portaisiin olisi kivi, mutta tässä kohtaa emme pääse läpi harmaan kiven (=pankkien rahat ovat turvassa) ja pitää tyytyä edullisempaan ratkaisuun. Rinteessä olevia kiviä voisi hyödyntää, mutta muoto on niissä varsin epäsopiva portaisiin. Pengerryksiin ne varmaankin saa jotenkin pyöriteltyä.

Materiaalit joita voisi ajatella:

• puretut punatiilet kyljelleen ladottuna
• portaiden etureunaan ostokiveä ja muuten täyttömaata
• kyllästettyä puuta (kestääkö talven pulkkamäkikulutusta?)
• halkaisemattomia halkoja (puupölkky- eli sveitsiläiset portaat)... 

Kauniimpaa olisi, jos portaat maastoutuisivat mahdollisimman hyvin. Muurikelloja ja köynnöstäviä maanpeiteperennoja voisi istuttaa reunamille. Sammalta saisi kasvaa sopivasti portaiden pystysuorilla pinnoilla muttei niin paljon, että portaat tulevat liukkaiksi.

Aurinkoa tulee koko aamupäivän ylämäestä katsottuna portaiden oikealle puolelle eli sinne voi istuttaa valoa kaipaavia kasveja ja vasemmalle sitten varjon kasveja. Havuvoittoisena näen rinteen kasvuston, mutta tylsää siitä en silti halua. Varmaankin pari alppiruusua pääsee kokeilemaan onneaan, joskin pohjoisen puoli voi olla ankea ikivihreille kasveille. Ja pikkutalvio varmasti leviäisi tännekin ja menestyisi.

Valaistusta varten sähköjohtoja jatketaan saunan terassin nurkalta. Rinteeseen olisi kiva saada vähän tunnelmavalaistusta, joka auttaa turvallisessa kulkemisessa ja sopivasti korostaisi parhaita puskia. Alla olevassa kuvassa näkyy saunan terassi, jonka kulmalta portaat lähtisivät alaspäin.

Punainen aurauskeppi merkkaa vähän suunniteltua linjaa. Alapihan valkovuokkometsä on tarkoitus pitää aika avoimena, joskin haaveet lentävät lammikon, oleskelupergolan ja nuotiopaikan suuntaan... Ilta-aurinko osuu vain ripauksen verran alapihalle, koska lännen puolella on vanhaa metsää.

Tämän koivunkannon vasemmalta puolelta portaat voisivat nousta ylöspäin kohti aurauskeppiä.

Ja tässä vielä kuva rinteen jyrkkyydestä. (Taustalla näkyy biopuhdistamon tötterö, joka olisi myös kiva naamioida jotenkin.) Rinteen pituus on noin 10 metriä ja korkeusero 3,5 metriä. Maasto laskee vielä kivilouhikon jälkeenkin, mutta portaita ei tarvitse rakentaa louhikkoa pidemmälle. Jos haluaa vielä mukavan nousun (eli maksimissaan 15 cm), niin portaita tulisi 23-24 kappaletta. Askelman etenemä eli syvyys olisi n. 33 cm. Voisi toimiakin, mutta jossakin kohtaa pitäisi ehkä olla lepotasanne. Mutta haluaisin portaat myös syvemmälle rinteeseen eli pengerrykset kasveja varten nousisivat vähintään 30 cm portaista. Tämä taas vähän madaltaisi korkeuseroa ylä- ja alarinteen välillä.

Omista portaista on jo pääkopassa aika hyvä kuva, mutta en ole sitä saanut "tulostettua". Printteri on vähän ruosteessa ja värikynätkin hukassa...

Tässä vähän inspiraation lähteeksi kuvia. Alakuvassa portaiden reunat maastoutuvat, mutta ovat liian suorat Fengshuin periaatteita ajatellen.

Tässä pengerrysmuuria yhdistetty portaisiin, mutta näin loivina portaat eivät tietenkään sovi meidän pihalle ja muurikin on vain aavistus tuosta.

Puutarha Meksikossa (Kuva: Rosa Menkman)

Oikein pitkä rinne antaa paljon katetta kivenmyyjälle :-) Kiven valkoisuus ja tumman vihreä kasvillisuus muodostavat hyvän parin, joka näyttää myös sateella ja syksyllä hyvältä. Palataan tähänkin asiaan kevään ja kesän edetessä!

Kosmisen spekulaation puutarha Skotlannissa

http://www.momondo.fi/matkat/maailman-10-erikoisinta-puutarhaa-ja-puistoa/

http://www.rgbstock.com/bigphoto/mg1Wl22/Stairway+to+Heaven%3F+II

Luonto tulee NIIN lähelle...

Huoh! Puutarhuria koetellaan taas. Peurat ja myyrät herkuttelevat pihamme antimilla. Olkaa hyvä vaan. Minä pidän kovasti peuroista - lautasella.

Kuvasta näkyy: tulppaanin lehdet ja krookukset kukat syöty. Yhden krookuksen jättivät, kun siinä oli tikku pystyssä aivan vieressä. Tikuttaminen onkin yksi paras keino ehkäistä peurojen herkuttelua. Minulla vaan ei ollut tikkuja tarpeeksi: puutikut mätänevät äkkiä ja mitään hiilikuitutikkuja en ole saanut hankittua. Lasten takia en taas voi kovin teräviä rautalankavirityksiä laittaa: hekin haluavat nauttia kukista ja ovat niitä haistelemassa :-)

Näiden tulppaaniressukoiden päälle heitin äkkiä verkonpalan, kun siellä oli joukossa ehkä yksi syömätön lehti. Jos siis vaikka yhdestä kukasta saisin nauttia myöhemmin keväällä. Viereiset narssissit säästyivät ja niitä minä jatkossa taidan laittaakin. Tulppaanikasvatus siirtynee ruukkuihin, jotka saan suojattua verkkoaidalla helpommin.

Nämä kevättähdet sentään säästyivät: massut tulivat kai täyteen, kun vieressä myös keltaiset krookukset saivat olla ihan rauhassa. Tai elukoiden kulku ei ulottunut toiselle puolelle pihaa. Keltaiset krookukset vaan eivät kuki läheskään niin kauaa kuin violetit, joten niistä en nyt saanut hyvää kuvaa.

Myyräkarkoitin pärisemässä ruohosipulin vieressä

Ja vasta nyt myyrä (pelto- tai vesimyyrä, luulisin) on tehnyt tuhojaan täällä asumisen (6 v.) aikana, joten ei tässä nyt epätoivoon vaivuta. Huvittavaa on se, että nurmikko kaipaisi ilmastointia, mutta myyrä ei ole viitsinyt tehdä asialle mitään. On kai vähän kovaa maata. Omenapuut ovat siis toistaiseksi saaneet olla rauhassa maanalaisilta kaivuutöiltä. Itse kaivoimme maan ympäri ämpäri tuossa kukkapenkissä ja yksi tulppaanin sipuli löytyi. Harmittaa nuo tulppaanit: ne olivat jo kivasti itse levinneet ja olivat ihana väripilkku kevätluonnossa. Pelastimme myös kaunokaiset (bellis perennis) ruukkuihin (kaipasivatkin jo jakamista) sekä hiukan istutettua päivänkakkaraa. Keijunruusukin yritettiin repiä mahdollisimman tarkkaan pois: se leviää vauhdilla ja liikaa. Tornionlaakson ruusu ja juhannusruusut jätettiin.

Vertailun vuoksi kuva toukokuulta 2012 vähän eri kuvakulmasta:

Verikurjenpolveakin (Max Frei) penkissä on ollut kolme kappaletta, mutta en löytänyt yhtään. Kälyltä saatu verikurjenpolvi oli vähän eri paikassa ja siitä on jäljellä ainakin pieni pala (paremmaltakin se on näyttänyt). Punaista päivänkakkaraa saattaa olla jäljellä yksi tupsu, mutta se on muutenkin ollut heikossa hapessa. Punainen isomaksaruoho on ihan kadonnut. En oikeastaan muista oliko sitä syksylläkään jäljellä, sillä siitä pitäisi jäädä komeat talventörröttäjät. Oikeastaan syksyllä taisivat tuosta penkistä jo hävitä valkoiset lumikellotkin. Olisinpa vaan jo silloin aloittanut myyrätaistelun.

Kokeilen laittaa penkkiin jotain muuta, kunhan vähän mietin myyräsuojausta. Valkoalpia ainakin olisi odottamassa. Ja keisarinpikarililjat voisivat olla ostoslistalla. Väri on niissä vain väärä, kun tämä penkki on/oli puna-pinkki-valkoinen. Jos jaksaisin oikein suojata istutuskuopan verkolla ja maanpäälliset osat esim. mustaksi maalatulla kanaverkolla, niin mikä tahansa aurinkoisen paikan kasvi toimisi. En nimittäin luota tuohon tärinävempeleeseen sokeasti: niin monilla on loputon taistelu myyriä vastaan ja kaikki keinot kokeiltu, että saa nähdä mitä tästä tulee.

Idänsinililjat eivät joutuneet peurojen herkuksi, sillä ne vasta aloittelevat kukintaansa. Lähden siis tästä verkkoja rakentelemaan. Koitan tehdä niistä katseenkestäviä ja muuten kestäviä.

Vinkkejä peura- ja myyrätaisteluun otetaan vastaan! Lähettäkää vain rohkeasti ehdotuksia kommentteihin.

Kevättervehdys ja perennasuunnitelmia

Pitkääkin pidemmän blogitauon jälkeen pitäisi kai päivittää tuo blogin nimi Talo & Tarhasta pelkäksi Tarhaksi, kun ei tuo sisustaminen oikein ota tuulta alleen. Toki sisustus on jäänyt muutenkin rakentamisen jalkoihin, mutta nyt olisi rakennukset tehty ja painopistettä voisi siirtää sisustukseen. Ongelma vain on se, että motivaatio kodin laittamisessa kauniiksi katoaa pienten suttupyttyjen ollessa kotihoidossa... (Ahaa! Siksi ne lapset viedäänkin päiväkotiin, että kauniisti sisustettu kotii pysyy kauniina. No vitsivitsi.)

No asiaan. Pitkä yleisesti talveksi kutsuttu aika on käytetty kesästä haaveiluun. Jopa siinä määrin haaveet ovat lentäneet, että laajennamme elinpiirin kesällä myös merelle purjeveneelle. Mutta siitä tulee ehkä oma bloginsa. Tai sitten se on vain lomailua. Tai mies innostuu blogin pitäjäksi ;-)

Joka tapauksessa veneen piti mahtua pihalle joksikin aikaa, sillä pohja vaatii maalinsa ja toki varmaan sisustukseenkin tehdään joitakin muutoksia. Venettä varten raivattiin oma paikkansa pihaan ja siitä johtuen muutama puu sai kaatotuomion. Valo pääsee kulkemaan taas uuteen kolkkaan tontilla ja heti löysin mitä parhaimpia paikkoja muutamille puille, pensaille ja köynnöksille.

Tulevana kasvukautena yritän saada seuraavia kasveja pihan nurkkiin.

Kiinanlaikkuköynnös


Lehdet vihreä-valkoiset/vaaleanpunaiset. Tuottaa syötäviä hedelmiä "minikiivejä".
Korkeus: 2-4 m
Paikka: Aurinkoinen- puolivarjo, tuore ja ravinteikas

Tämä köynnös voisi sopia puuvaraston nurkille, joilloin "kivijalka" peittyisi ja kasvi toisi lehdillään hyvää valon tunnetta varjoisalle itäpuolelle. Jos kiinanlaikkukönnös edes kasvaa niin varjossa. Mutta myytävät yksilöt taitavat vain olla hedeyksilöitä, joten satokasvista pitää kai vain haaveilla.



Köynnöshortensia


Korkeus: 3-5 metriä Suomessa
Paikka: Puolivarjoinen tai varjoinen, aluksi hidas kasvamaan

Köynnöstä tarvitsisin tällä hetkellä männynrunkoon kiipeilemään. Juuriston alue on varjossa melkeinpä koko päivän, mutta latva ylettyy kyllä aurinkoon. Maa on erittäin kalteva eli jonkinlainen pieni istutuspengerrys pitää rakentaa.

Jalosyreeni 'Mme Lemoine'


Korkeus: 3-4 m
Paikka: Aurinko-puolivarjo, tuore, läpäisevä, runsasravinteinen

Tämä on ollut pitkään haaveena, mutta paikka on puuttunut. Nyt puuvaraston lounaisnurkka tai talon koillis-itäkulma olisivat vapaana, joskin ostomultaa joutuisi hieman hankkimaan.

Punakärsämö


Korkeus 40-60 cm
Paikka: Aurinko, lämmin, ja kuivahko.

Ihanan värikäs myöhään kukkiva perenna, jota jo parissaa kohdassa onkin kasvamassa. Mättäät eivät vaan tunnu leviävän. Mitenköhän tätä jaetaan?

Parsa


Korkeus: 1-1,5 m
Paikka: Aurinkoinen, kuohkea

Sekä hyötykasvi, mutta myös koristekasvi. Tämä sopisi keittiön ikkunan edustan penkkiin, eikä olisi väliä vaikkei siitä satoa saisi, sillä kaipaan siihen vain hyvän vihreän taustan muille kukkiville perennoille (pionit, kurjenpolvet). Nyt onkin jo jääkaappiin (onkohan yhtään hyvä säilytyspaikka?) hankittu juurakkonippu. Vielä pitäisi siirtää penkistä töyhtöangervot pois ja lisätä vähän hiekkaa kasvualustaksi.


Sitten olisi vielä yksi ryhmä, jonka saan pihaani jossain vaiheessa, mutta epäröin hirveästi kasvupaikan suhteen. Kärhöt: runsaskukkaiset, ihanat, värikylläät pihan sulostuttajat. Koko ajan löydän juuri sen oikean lajikkeen ja sitten hylkään ajatuksen, kun en keksi mieleistäni (ja hyvää kasvun, kukinnan ja talvehtimisen kannalta) paikkaa köynnökselle. Pitääkö vain uskaltaa kokeilla?

Kuvien lähteet: 

http://www.harvialataimi.fi/hla/tuotteet/koynnokset

http://suomalainentaimi.fi/jalosyreeni-%E2%80%99mme-lemoine%E2%80%99
http://www.kukkatarha.fi/index.php?id=653

http://suomalainentaimi.fi/parsa
http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%B6ynn%C3%B6shortensia