Aidantekoa

Aidanteko on jotain niin perushommaa. Olen tehnyt lehmille sähköaitaa (siis joskus pienenä tyttönä), perennoille ja omenapuille kanaverkkoaitaa ja uudelleen metalliverkkoaitaa (sitä vihreää muovilla päällystettyä metallia) kanaverkon levitessä, lapsille lapsiportteja, suunnitellut nukkekodin muoviaidan korjaamista jäätelötikkuaidalla, terasseille terassiaitaa eli kaidetta, kasvimaallekin metalliverkkoaitaa on tullut tehtyä ja nyt vihdoin pihamaan reunalle aitaa. Siinä kohden aita on tarpeen, ettei kukaan putoa pengerryksestä kiviseen pöpelikköön. Ja jotenkin tuohon sopii aita rajaamaan metsää pihasta ja se tuo turvallisuuden tunnetta ja tasapainottaa kivistä muuria ja kivistä louhikkoa lämmöllään ja pehmeydellään. Ilmavuuttakin halusimme aitaan, ettei yhteys metsään kokonaan katkea. Feng shui juttuja on tullut joskus luettua, mutta ihan fiilispohjalta tätä puutarhaa pääasiassa tehdään :)

Heinäkuun lomilla tuli tuo ruskeaksi käsitelty pätkä valmiiksi ja lomien jälkeen käsittelemätön pätkä. Tolppina 75x75 kestopuuta ja laudat kapeammiksi sahattuja 28 mm kestopuuta. Porttikin löytyy, josta joskus pääsee mustikkametsään kätevästi. Mutta nyt se on tarpeen, että saa puutarhan risuja ja oksia dumpattua täyttömaaksi louhikon päälle. Sitten joskus ravinteikkaamman maa-aineksen lisääntyessä istutan sinne pensasmustikkaa ja teen muutaman askelman kohti metsää. Harkkomuuria peittämään saatan laittaa köynnöstä tai sitten rappaan/maalaan harmaan pinnan piiloon.

Aidan ristikkokuvio on vielä kesken ja osa aidasta toimii leikkimökin parvekkeen tukitolppana, mutta siitä sitten toisella kertaa. Myös loppuosan petsaus varmaan jää ensi vuodelle, sillä käsitellystä osasta on jo hilseillyt väriä pois. Voiko kestopuu olla liian märkää?? 1-vuotias tyttömme saa varmaan päähänsä kokeilla aidan ominaisuuksia kiipeilytelineenä, mutta on meillä vielä sitä vihreää metalliverkkoa muutama metri ja sen voi niitata tuohon eteen. Metsän eläimet ja lapset sitten lisäävät hirveästi tätä aitaamisen tarvetta!