19. heinäkuuta 2013

Talon itäpuolen laittamista: hyötykasveja, koristeita ja aidannetta

Talon itäpuoli on ollut laittamatta pitkään, sillä siitä on ollut kulku takapihalle, jonne olemme tarvinneet täyttömaata. Kuorma-autojen on siis pitänyt päästä peruuttamaan mahdollisimman pitkälle. Nyt takana alkaa terassi valmistua ja täyttömaa on seuraavaksi multaa (ajattelimme vain kottikärryillä kärrätä), niin voin ajatella itäpuolen laittamista. Pohjana silttiä ja hietaa ja syvemmällä kivilohkareita. Rinteeseen tulee kirsikkapuita, aitakasveja, pyykinkuivatusnarut mattotelineellä ja koristekasveja. Koska rinne on nyt aika hyvä kulkea kottikärryillä hiekkapolkua pitkin, niin mitään rappuja emme rakentele. Pääsee talvellakin sitten pulkalla kulkemaan ja polttopuiden siirtäminen sujuu kotti- tai nokkakärryillä. Muuta osaa kyllä joutuu pengertämään, koska ei pyykkinarut oikein voi olla muuta kuin suorassa ;-)

Tässä tilanne kesäkuun kuudes päivä. Tyhjää ja autiota.


Ja tilanne heinäkuun 19. päivä.



Lampusta alaspäin (alempi kuva) on aseteltu turveharkkoja ja etukulmaan on istutettu idänvirpiangervon taimi. Siitä ylemmäs siirsin Papulanruusua. Ne eivät ole kovin kuvattavassa kunnossa, sillä eivät oikein tykkää siirtämisestä. Mutta ensi tai seuraavana vuonna varmaan jo kasvavat paremmin. Lampun juurella on vasta yksi havu (sinilaakakataja) ja keltaisia krookuksia. Hiukan siirsin siihen maanpeitekasviksi patjarikkoa ja sammalleimua. Hopeahärkkiä ajattelin siirtää lampun taakse. Jotain ikivihreää tähänkin voisi ajatella, kun seinä on kovin paljas talvella. Multapenkin ja soran välinen osa on vielä miettimättä: lisää turveharkkoja vai jotain rajausnauhaa?

Kirsikkapuita istutettu kaksi kappaletta: Fanal ja Sikkolan kirsikka. Ylemmässä kuvassa peräkärryn vasemmalla puolella näkyy Fanal. Kirsikkapuille on tehty oma penkereensä ja niiden ja kasvihuoneen väliin tulee joko nurmikaistale tai jotain muuta. Talvella siihen tulee kolattua lumia, josta nurmi ei oikein tykkää. Kuulostellaan ja katsellaan mitä siihen laittaisi... Sikkolan kirsikka on vähän reppana: se taisi kuitenkin kärsiä kuivasta ennen istutusta (tai taimistolla), koska lehdet ovat pieniä ja raakileita on tippunut valtavasti. Mutta en nyt ensimmäisenä vuonna suurta satoa odottanutkaan.

Reikälaattoihin tulee multaa ja maanpeitekasveja. Patjarikkoa sinne jo siirtelinkin. Niitä joutuu uusimaan melkein parin vuoden välein, jos haluaa rehevää kasvua, joten niitähän sitten siirtelen, kunnes kyllästyn. Pitäisikö kirsikkapuiden väliin laittaa nurmikkoa, katetta vai perennaa? Kirsikkapuiden hoito (taudittomuus, hyvä sato) olisi kuitenkin tavoite.

Tässä kirsikkapenger toisesta suunnasta kuvattuna.

Kirsikoista alaspäin tulee toinen penger, johon laitetaan tuuletusteline. Se vaan on niin ruma kapistus, ettei edes paikan miettiminen ole inspiroinut! Mutta tähän olisi mahdollisimman lyhyt matka kodinhoitohuoneesta. Ja jos oikein nätisti saisin penkereen reunat joillakin kasveilla reunustettua, niin ehkä mattojen tamppaus muuttuisi kivaksi ja pyykit saisivat liehua kesätuulessa... Korkeutta toiseen reunaan tulee noin 60 senttiä: siitä sitten pudotellaan kolattuja lumia noiden seuraavissa kuvissa olevien laikkukirjokanukoiden eteen. Kanukat ovat nyt selvästi penkereen alatasolla. Täytyy korkeuksia tarkastella varmaan vasta valmistumisen jälkeen paremmin.

Mattoteline "paikallaan" eli vähintään tuon suuruinen alue on pengerrettävä ja jyräiltävä tasaiseksi (2,5x3 metriä). telineen toinen pää on T-mallinen. Kuivatusalueen pinnoite sitten jotain kiveä tai laattaa.
Yllä olevasta kuvasta näkyvät myös Thuijat (Brabant), joita istutimme viisi aidanteeksi jo toukokuussa. Niitä voi leikata haluttuun muotoon ja korkeuteen. Tarkoituksena olisi jättää aidanne melko matalaksi, ehkä 2-3 metriä. Thuijat tuovat näköestettä isolle tielle päin. Aidanteen jatkoksi alarinteeseen päin siirsin marunat toisesta kukkapenkistä, mutta ne eivät välttämättä jää siihen. Hyvässä mullassa niistäkasvaa aivan liian korkeita ja ne lakoavat: nyt ne pysyvät siistinä, kun vähän kituvat kuivassa ja laihassa maassa. Alapihalta on vasta tällä viikolla siirretty laikkukirjokanukkaa (alempi kuva) lisäämään aitamaista vaikutelmaa. Ruoho oli ne melkein hukuttanut ja puskat ovat aika kitukasvuisessa kunnossa, mutta ehkä virkistyvät kunnon mullan ansiosta.

Laikkukirjokanukkaa voi myös leikata, mutta nämä ovat jo viitisen vuotta kasvaneet rauhassa. Ehkä alasleikkaus jossain vaiheessa?

Thuijista ylöspäin on laitettu herukkapensaita (punaherukka Punainen hollantilainen ja Katri, viherherukka Venny, mustaherukka Melalahti ja Mortti) ja vadelman paikkaa mietitty. Vadelmat vaan näyttävät kovin risuisilta (riippuu tietysti lajikkeesta), joten ne voisivat olla ihan itärinteen puolella herukoiden takana. Mutta se vaatii vähän rinteen pengerrystä.


Tässä voisi olla vattujen paikka. Nyt siinä menee portaat jättikurpitsan luokse.

Herukkapensaat vielä toisesta suunnasta kuvattuina.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti