Ulos kannoimme lyhtyjä portaita valaisemaan, mutta sisällä räväytimme kunnon oranssit ja mustat kehiin. Kranssi sai uudet vaatteet: kurpitsa, hämähäkki ja lepakko. Ulos sitä en ole vienyt, kun on niiiiin kosteaa ja sateista.
Olohuoneessa on taas järjestys vaihtunut ja sohva siirtyi leivinuunin viereen. Sohvapöytä sen eteen tietenkin. Näkymät ovat ulos paremmat kuin ennen, jos sohvalla ehtii istuskella. (Ja ns. askartelupöytä on nyt eri paikassa ja sotkut eivät aina näy ruokapöytään.)
Pöydälle leikkasin lahjapaperista oikean kokoisen liinan ja lapset liimasivat mustia paperikukkia reunaan. On muuten haastava pöydän muoto liinoja ajatellen. Mutta ei kai lasipöydän kanssa kuulukaan liinaa... Paitsi, että liina pöydällä tuntuu juhlistavan hetken kuin hetken.
Kynttiläalusta sai vielä toista lahjapaperia suojakseen, koska se oli pakko ostaa kaupasta mukaan. Ja sopii tunnelmaan...
Kummitukset ovat Nessuperhettä... Massapallo tuo niihin vähän ryhtiä. Kananmunakennoja (vanhanmallisia) oli jemmassa ja niitä saimme tuhottua pari lepakoihin ja hämähäkkeihin. Sormivärit oli lasten kiva levitellä pintaan, ja silmät ja suut äiti maalasi akryylimaaleilla.
 |
| (Korvaan tämän kuvan paremmalla, kunhan kuvien lataus taas toimii.) |
Kurpitsat ovat oranssia pahvia ja yhdessä lasten kanssa tehtyjä. Kolmiulotteisen kurpitsan mallin löysin Pinterestistä ja siinä on nastalla tai reikäniitillä suikaleet kiinnitetty toisiinsa ja lopuksi koristeltu vihreällä "kannalla" (pahvia ja kukkanauhaa). Lapsista on hirveän kivaa koristella juhlia varten ja heillä riittää aikaa miettiä kaikkia yksityiskohtiakin. (Niinkuin että lepakoille pitää tehdä sitten pieniä hämähäkkejä ruuaksi... Äiti taisi jotain selittää, etteivät lepakot ole pelottavia, että ne pelkäävät ihmistä, eikä niillä ole oikein ruokaakaan enää näin syksyllä...) Pitää muistaa taas joulunalusviikolla tehdä jotain jouluaskarteluja, jos sitten jaksaisivat odottaa pukkia kärsivällisemmin...
Tunnelmallista Pyhäinpäivää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti