Kesäkuun alun kukkijat

Onpa ihanaa, kun lämpö taas hellii meitä. Toukokuu on ollut toukoaikaa ja blogipäivitykset ovat jääneet tekemisen jalkoihin. Mutta koska oli aika viileää, monet kukat jatkoivatkin kukintaansa pitkään ja sain kuin sainkin niistä kuvia tännekin. Kurjenmiekat pääsivät vauhtiin jo toukokuun puolella ja nyt lämmön helliessä jatkavat taas uusin kukin.

Yllä olevassa kuvassa on ympyräpenkin perennoja: kääpiökurjenmiekka (iris pumila) sekä alakuvassa valkoinen melko matala siperiankurjenmiekka (tarkempi lajike on arvoitus). Siperiankurjenmiekka vielä miettii kukkiiko vai ei.

Japaninakileijan (Aquilegia flabellata, ehkä 'Ministar') piti olla sininen, mutta kyllä tuo violettiin taittuu. Ihana silti ehdottomasti :-)

Vuohenjuuri (etuala) ja kultatyräkki (taaempana) olivat parhaimmillaan viikko sitten, kun tytär nappasi niistä tabilla kuvan. Mielenkiintoinen kuvakulma syntyi, kun hän seisoi keskellä penkkiä suihkulähteen laidalla.

Tässä koko penkki kesäkuun 6. päivä. Hiukan nuo etualan kurjenpolvet peittävät kaiken (kovasti nuppuja, varmaan puhkeavat kukkaan viikonlopun aikana). Niidenkin piti olla matalampia... Keskellä on suihkulähde, joka ei näy yhtään, mutta kuuluu kyllä. Siihen olen miettimässä näyttävämpää ratkaisua, kunhan löydän juuri sopivan (korkeahko, yksinkertainen, helppo huoltaa, huokea). Samalla saan ehkä nostettua kurjenpolvien taakse jääviä kurjenmiekkoja ja kääpiökulleroa hieman ylemmäs.

Tuossa viimeisessä kuvassa näkyy hyvin, miten suikeroalpi yrittää valloittaa koko penkin. Ei se vielä häiriöksi saakka muita kiusaa, koska revin sitä surutta aina vähän pois ja kääntelen versoja parempiin suuntiin. Keväällä keksin, että haluaisin ehkä vielä kärhön tuohon penkkiin. Vaaleanvihreän alppipiikkiputken eteen tai taakse mahtuu kyllä, kun suikeroalpin raivaa pois. Mutta mikä olisi kaikkein sopivin laji? Sinistä tai voimakkaan violettia (kuten iris pumilan väri) olen miettinyt. Onko kenelläkään ehdotuksia? Sitten nikkaroisimme sille kauniin kartiomaisen tuen, jossa voisi vaikka talvella olla koristevalot.

Ison kiven juuressa on alppiruusuja ja atsaleoja. Tältä tilanne näytti 21.5. ja siitä meni pari päivää ja nukka-alppiruusut olivat valkoisenaan. Atsaleat kukkivat niin nopeasti tänä vuonna, etten edes saanut niistä kuvaa. Muutenkin vähän mietin, pitäisikö ne siirtää pois tuolta alppiruusujen takaa, kun eivät olekaan kasvaneet korkeutta niin paljon kuin oletin. Takapihalle tarvittaisiin vähän väriä, mutta koska kukinta-aika on niin kovin lyhyt, niin en tiedä viitsinkö ryhtyä siirtotöihin.

Juuri nyt 'Haaga' on parhaimmillaan. Se ei ole vielä koskaan noin komeasti kukkinutkaan. Ehkä viime talvi oli leudompi kuin edelliset tai suojasin sen keväällä auringolta tarpeeksi aikaisin (jo helmikuussa).

Alppiruusujen eteen tulee tänä vuonna jotain uutta. Hiukan ikivihreitä havuja, valkoalpia, kokeilen kestääkö metsästä siirretty kotkansiipi ja itsekylvettyjä kaunopunahattuja (echinea purpurea). Tännekin voisin yhden kärhön istuttaa, mutta pinkkejä sävyjä. Osaisikohan se kiivetä tuota kiveä peittämään? Kivi on kyllä ihan nätti aikaisin keväällä, mutta myöhemmin sammal ja kallioimarteet ruskistuvat. Kärhö koristaisi sitä ihanasti...

*huokaisu*

Mukavaa viikonloppua!