Tarhan satoa

Kasvihuoneesta on pitkin kesää keräilty pinaattia, salaattia (yksi lajike oli Oliver, joka oli lasten suosikki, koska oli uninallen kaima), retiisejä, yrttejä ja amppelimansikoita, mutta nyt on jo saatu isompaa syötävää: kesäkurpitsaa, avomaankurkkuja, muutamia tomaatteja ja yksi paprika.

Kesäkurpitsat kasvavat tällä hetkellä isoiksi (700-1000g) tai jäävät pieniksi ja mädäntyvät päistä. Oikein kiinteitä ja mehukkaita ovat :) (Kuvan paprikat ovat kuvausrekvisiittaa ja päätyivät grilliin kesäkurpitsoiden kanssa.)

Paprikalajikkeemme on tälläinen oranssi. Vihdoinkin ensimmäiset kypsyvät! Mansikka maistuu metsämansikalta ja on kasvihuoneessa linturosvojen takia. Ulkona siitä tulisi kyllä vieläkin maukkaampi.

Täältä on tulossa lisää...

Avomaankurkkua on säilötty reilu kaksi kiloa ja lisää tulee. Kasvihuoneessa on vain yksi taimi, mutta se yrittää levittäytyä mahdollisimman laajalle. Taimelle olen antanut luonnonlannoitetta aina välillä kasteluveden mukana, mutta ei kurkku hirveän reippaalta näytä. Ehkei näin elokuun puolella ole enää tarkoituskaan.

Siellä se kurkku jossain menee...

Felixin purkit pääsevät vielä uudelleen kurkkupurkeiksi. Meillä tuota etikkakurkkua kuluu, kun aina kaupastakin jokunen purkki tulee ostettua. Rahallisestihan kurkun kasvattaminen ei lyö leiville, mutta saapahan oman maun mukaista säilöntälientä.

Pari pensastomaattia kitui pitkään ruukuissaan ja olivat kiitollisia päästessään isompaan paljuun. Palju on ollut ulkona ihan kesäkuun puolivälistä saakka. Nyt nämä tomaatit punertuvat kasvihuonetovereitaan nopeammin. Makutesti seuraa myöhemmin...

Vielä saa kypsyä pari päivää.

Vilma kypsyy kasvihuoneessa, kun poistin vajaa viikko sitten osin jo homeisiakin lehtiä. Miten tämä lajike niin tiheäksi kasvaakin? Kasteluautomaatti kastelee aina aamupäivisin ja aika niukasti, mutta heinäkuun muutamat kylmät päivät taisivat aiheuttaa homeen lisääntymisen.

Gigante Svizzero (sokeriherne) kasvaa tajuttoman korkeaksi ja tukeminen jäi, sanoisinko puolitiehen. Satoa alkaa siitäkin saada nyt. Kylvin ne vasta kesäkuun alussa.

Sokeriherneen paloilla on herkuteltu heti tuoreeltaan ja pakastimessakin niitä on jo pari litraa.

Mangoldi on jo vähän suurta, kun sauvasekoitin hajosi ja keittojen teko tuli vaikeammaksi. Mutta pinaatin tapaan tätä herkkua voi käyttää ja lehtiruodit syödä vaikka voin kera. Pakkaseen tämä kai täytyy pistää ja hienontaa vain veitsellä, kunnes saan kunnon Bamixin hankittua.

Herkullisen isoja lehtiä, jos vaikka vertaa pinaattiin.

Tämä on jo aika suuri, mutta kilpailukurpitsaa emme siitä yritä. Pitää säilöä se pian, että pari muutakin palloa kasvavat edes lentopallon kokoisiksi. Nyt löytyy monta marmorikuulaa, yksi pingispallo ja pari tennispalloa. Ne eivät taida kasvaa, ellei tuota isoa rantapalloa ota ensin pois...