21. toukokuuta 2012

Leikkimökin sisävärit

Vieläkin mietin leikkimökin värejä, että tuliko nyt valittua oikein. Greengaten mukit/purkit nyt ainakin natsaavat just eikä melkein, joten saan kai lopettaa pohdinnat?


Tai siirryn pohdinnoissa ehkä tekstiileihin. Mistä sopivat verhot, verhon ripustustapa, matot, lattiatyynyt... Maalasin tänään viimeiset paneelit ja niiden yläpuolelle tulevat listat. Mies vahaa juuri lattialistoja Osmo colorilla sopivan sävyiseksi. Kattolistoja hankimme vinon pinon ja tulee ihan kiire laittaa ne paikalleen. Ampiainen nimittäin on koko päivän etsinyt sopivaa pesäpaikkaa, eikä tajua lähteä pois, vaikka maali vähän haiseekin. (Hyttysetkin jo illalla keksivät, että mökistä voisi löytyä ruokapaikka. Aarrrgh! Hyttysansat, -karkottimet ja muut inisevien tuhoamislaitteet on kyllä niiin mua varten tehtyjä, mutta joku sosiaalinen paine estää tuhlaamasta rahaa niihin. Että pitäis vaan kestää niitä. Kun ei Suomen kesässä muuta valittamista ole. Toiset nyt vaan on herkullisempia hyttysten mielestä ja me herkulliset sitten kärsimme pistoista muidenkin puolesta. Viimeksi hyttynen puraisi minua tammikuussa. Niin, tammikuussa! Oli kai joku kukkien kasteluveteen jäänyt yksilö tai viemärihyttynen tai joku muu pöpi, joka yöllä löysi paljaan, hmmm, ihoni ja  iski kiinni. Voi vitsi miten metsästinkään tämän pöljän yksilön vessan kirkkaiden valojen avulla ja liiskasin sen! Hah!)
Juuh, ja mökin peräseinä on nyt kahteen kertaan valkoisella maalattu, mutta mun raitamaalaus ei nyt ota tuulta alleen. Vesivärisiveltimellä ei onnistu: maali ei riitä kuin viidentoista senttimetrin matkalle ja jälki on huojuvaa, epätasaista joka suuntaan, liian paksua... Töpöttämällä varmaan onnistuisi, mutta sitten pitää teipata aika hirveä määrä. En tiedä jaksaako.

Leikkimökin ulkopuolellakin olisi töitä. Nurkkalaudat puuttuvat, ikkuna- ja ovismyygit laittamatta ja maalaamatta, katon otsalautojen koristesahaus ja varsinainen maali, terassille vähän kaidetta, nurkkatolppien maalaus ja vielä koko mökin ympäri jotain (mukula)kiviä, ettei multa roisku sateella tai sadettimella seinään. Kivityöt taas vaativat vähän asennushiekkaa, jota tarvitaan muuallekin. Eli pitäisi sitä hakea. Ja karkeampaa soraa autotallin viereen ja multaa nurmikon paikkaukseen ja perennamultaa perennapenkkiin, joka on vielä rakentamatta ja joka tarvitsee ensin alleen soraa ja ehkä täyttömaata. Ja sitten oli se puuvajan/katoksen rakentaminen, kun puut ei oikein pysy kuivina rättiautotallissa. Ja puita pitäisi kaataa lisää, kun varjostavat liikaa. Ja sitten uusia puita ei voi pinota mihinkään, kun pitäisi mieluummin tyhjentää pihaa, että olisi taas kasvihuoneelle ja pyykkitelineelle paikka. Ja kasvihuonetta varten piti purkaa naapurinkin kasvihuone, että saisi vähän lisää rakennusmatskua. Ei nää hommat kyllä tekemällä lopu. Mutta eipä ole koskaan tylsää tai vapaa-ajanongelmia! Mulla taisi viimeksi olla tylsää joskus pikkulapsena...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti