18. toukokuuta 2013

Lampputolpan perennat ja omenapuut

Tämä penkki on kaikkea muuta kuin esittelykelpoinen. Viime syksynä tökkäsin vähän sipuleita maahan ja penkissä on nyt sentään jotain elonmerkkejä. Lisäksi peuran kuvatukset napsivat aina suuhunsa tädykkeen kukat heinäkuussa, kun ne ovat parhaimmillaan.

Noiden sipulikukkien maistuvuudesta en tiedä, mutta suojasin kumminkin verkolla.


Mirrinminttu ei viihdy tuossa ja on kovin tikkuisen näköinen keväisin. Päivänliljat tulevat hitaasti pintaan ja kukkivat viime vuonna aika heikosti. Rantatädyke kyllä kasvaa (liikaakin korkeutta), mutta on siis peuramagneetti. Loistosalvia kärsi muurahaisista ja on varmaan tänä vuonna aika henkitoreissaan. Voisin lisätä helmililjoja ja keltaisia krookuksia, niin penkki vehreytyisi mahdollisimman pian. Mutta ränsistyneet sipulikukkien lehdetkään eivät houkuta. Penkki on paahteessa lähes koko päivän, mutta talvisin paksun lumen alla ja keväisin märkä (ja kylmä?).

Minulla on myös helposti leviävää marunaa, jonka olen jo kahdesta penkistä poistanut, kun vie muuten koko tilan. Siirtäisinkö sen tähän ja kaikki muut muualle? Vai leviääkö se nurmelle ja nurmikko kuolee? Tai jääkö sitä ruohonleikkuriin, josta sitten leviää joka nurmikolle?

Tässä myös omenapuidemme kasvulieriöt. Sanomattakin on selvää, että tykkään peurasta eniten lautasella. Onpa piha nyt nätti kun on korkeaakin korkeampaa aitaa!

Syysomena Jättimelba

Kesäomenapuu Pirja

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti